- maanantai: kävely 29 min + HIIT 24 min
- tiistai: kävely 31 min + baletti 1 h 14 min
- keskiviikko: kävely 29 min + lenkki 29 min
- torstai: kävely 29 min
- perjantai: kävely 51 min
- lauantai: kävely 38 min + sali 1 h 26 min
- sunnuntai: kävely 17 min + tennis 1 h 9 min
- yhteensä: 8 h 25 min
Viikon 40 liikunnat:
- maanantai: kävely 34 min + HIIT 37 min
- tiistai: kävely 28 min + 1 h 2 min
- keskiviikko: kävely 29 min + sali 57 min
- torstai: kävely 31 min + HIIT 46 min
- perjantai: kävely 1 h 3 min + sali 1 h 22 min + tanssi 42 min
- lauantai: kävely 30 min + lenkki 21 min
- sunnuntai: kävely 33 min + tennis 1 h 4 min
- yhteensä: 10 h 45 min
Viikon 41 liikunnat:
- maanantai: kävely 31 min + lenkki 17 min
- tiistai: kävely 48 min
- keskiviikko: kävely 42 min
- torstai: kävely 59 min + 48 min
- perjantai: kävely 33 min + sali 1 h 8 min
- lauantai: kävely 36 min + 1 h 20 min
- sunnuntai: kävely 34 min + 54 min + tennis 1 h 14 min
- yhteensä: 10 h 24 min
Viikon 42 liikunnat:
- maanantai: kävely 29 min + 47 min
- tiistai: kävely 30 min + lenkki 19 min
- keskiviikko: kävely 34 min + HIIT 22 min
- torstai: kävely 30 min + 40 min
- perjantai: kävely 30 min + sali 1 h
- lauantai: kävely 33 min + 1 h 28 min
- sunnuntai: kävely 40 min + tennis 1 h 21 min
- yhteensä: 9 h 43 min
Viikon 39 aikana eli 23.-29.10. alkoi taas tulla ärsyttäviä iho-ongelmia, joita mulla tuntuu olevan tänä vuonna poikkeuksellisen paljon. Selvästi jokin tulehdus käynnissä, sillä tilanne rauhoittuu aina, kun olen kokonaan vegaanilla ruokavaliolla, mutta pahenee heti, kun syön maitotuotteita. Eli kyllä: ihan täydellisesti ei tosiaankaan oo nyt mennyt syömiset!
Liikkunut sentään olen ja siitä oon tosi ylpeä! Selvästi nyt tuohon on tullut jonkinlainen rutiini, vaikka kuten huomaa niin baletti on valitettavasti hetkellisesti tippunut pois ja iso osa liikunnoista on "vain" kävelyä. Mutta otan sen isona plussana, että ylipäätään liikun eikä näemmä enää käy sellaista, että sekä syömiset että liikkuminen tökkii samaan aikaan.
Tunnen kropassa et lihakset on kehittyneet kiitos salitreenien ja alan nähdä reisissä ja pepussa sellaista muotoa, mitä on ollut ikävä. HIIT-treenit sujuu ilman mitään suuria kuolemia ja lenkkeilyyn on päässyt takaisin kiinni ilman minkäänlaisia polviongelmia, yeah buddy! Nyt kun vielä saan syömisen takaisin raiteilleen niin uskon, että alan nopeesti päästä lähemmäs mun unelmakroppaa!
Näihin neljään viikkoon kuuluu syömisiä laidasta laitaan: super terveellisiä lähes kokonaan raakavegaanipäiviä, aivan täydellisesti menneitä normaalivegaanipäiviä, pieniä viikonloppuherkutteluja, isompia viikonloppuherkutteluja ja sitten totaali övereitä. Myös pari dokauskertaa, joista ei todellakaan jäänyt kiva fiilis seuraavalle päivälle, vaikka ruokailut oli jostain syystä bilepäivänä ja seuraavana päivänä terveelliset. Ei oo ollut myöskään mitään darraa varsinaisesti, mut vaan tosi väsynyt olo seuraavana päivänä ja sitä seuraavasta päivästä eteenpäin sitten keho täynnä vettä, kun nestehukka on saatu pois.
Isoimpina kompastuskivinä on ollut se, että en ole jaksanut/"jaksanut" meal prepata, koska pää on muka ollut niiiin täynnä ajatuksia, että en oo jaksanut miettiä lisäks reseptejä. What, ei mitään järkeä tai logiikkaa! ='D Mutta samaisesta syystä myöskin liikunnat on olleet niin kävelypainotteisia: oon halunnut pystyä järjestelmään mun päätä ja esimerkiksi baletissa mulla ei todellakaan oo aikaa miettiä mitään muuta kuin sitä, mikä liike tulee seuraavaksi.
Mutta joka tapauksessa, kun en oo meal prepannut niin oon useesti sitten ostanut jotain epäterveellistä lounaaks ja tää taas on tuonut sellaisen "päivä on jo kyllästetty valmissafkalla, ihan sama" fiiliksen, joka on johtanut siihen et myös mun päivällinen/iltapala on saattanut olla perus jenkkiateria eli sandwich, pieni Doritos-sipsipussi ja joku suklaapatukka. Eli oon palannut takasin siihen kaikki tai ei mitään mentaliteettiin, josta olin jo tosi hyvin päässyt eroon alkuvuotena. Aamupalat sentään on olleet aina 95% ajasta edelleen terveelliset!
Valitettavasti edes mun kropan antamat signaalit ei oo aina saaneet mua lopettamaan roskan syömistä. Oireina on esim. se, että oon tavallista väsyneempi, iho on poikkeuksellisen huonossa kunnossa ja vatsa turpoaa tosi kivuliaaks aina, kun syön terveellistä ruokaa, koska keho on tottunu roskaan. Samoin sit nuo iho-ongelmat eli allergiselta ihottumalta näyttäviä pieniä alueita ilmestyy aina, kun syön mitä sattuu ja ne alkaa selvästi paranemaan, kun syön terveellisesti ja kasvipohjaisesti.
Tosiaan päätimme Mr. P:n kanssa erota viikon 40 alussa ja tämä ei sinänsä ole aiheuttanut mitään suuria sydänsuruja, sillä erosimme siksi, koska koemme ehkä kuitenkin toisemme enemmänkin ystäviksi. Kummallakin on lisäksi aika paljon asioita elämässä, jotka pitäis saada pois päiväjärjestyksestä ja lisäksi Mr. P on muuttamassa tohtoriopintobjen perässä toiseen osavaltioon, joten suhde muuttuisi etäsuhteeksi, jota kumpikaan ei toivo. Toki nyt, kun on hyvä syy vierailla in the Big Ol' State of Texas niin ehdottomasti täytyy käydä siellä!
Pidän siis Mr. P:tä edelleen yhtenä läheisimmistä ystävistäni ja toivon hänelle vain ja ainoastaan kaikkea hyvää! 💙 Kuitenkin tämä ero on laittanut minut hassuun limboon sen kanssa kuka oon ja mitä haluan, kun ei tarvii miettiä noita juttuja suhteessa kehenkään toiseen ihmiseen. Ja tässä identiteetin myllerryksessä myös mun ruokaidentiteetti on ollut ehkä vähän hukassa ja myös vaikuttanut siihen, et oon syönyt miten sattuu. Oon etsinyt tuttua "ah, this is me!" tunnetta sellaisesta syömisestä, mikä on aiemmin tuonut mulle onnea, mut nyt huomaan etten saakaan enää yhteyttä tuollaiseen elämäntapaan.
On tuntunut siltä, et mikään malli ei jotenkin sovi mulle tällä hetkellä ja mikään elämäntapa ei tuo sellaista ihan kunnon "elämä on ihanaa" onnea. En tiedä kuinka moni uskoo siihen, et täysikuu vaikuttaa meihin, mut huomasin et etenkin kaks päivää ennen viime viikon täysikuuta ja täyskuussa eli 17.10. mulla oli AIVAN JÄRKYTTÄVÄ olo henkisesti! Ja hassua kyllä heti seuraavasta päivästä eteenpäin tuntui siltä, et okei, nyt mulla on joku blueprint tulevaisuuteen eikä mulla oo mitään hätää.
Tällä hetkellä siis mun tavoiteena on ensin päästä takas ihan perus terveelliseen ruokailuun niin et syön edelleen mahdollisimman vähän liha- ja maitotuotteita, mutta voin sallia jotain terveellistä liha- tai maitoruokaa, jos saan sillä korvattua jonkun epäterveellisen ruuan himon. Eli alkuun en pakota itteeni kokonaan kasvipohjaseen ruokavalioon, vaikka tiiän, et sitä mun keho tarvis.
Tiiän kuitenki itsestäni myös sen, et jos mulla on vaihtoehtona se, et vaikka perjantaina sallin päivällisen jälkeen jälkkäriks jonkun terveellisen maitotuotteen niin tuun viikon aikana syömään paljon vähemmän maitotuotteita, ku sillon, jos kiellän ne iteltäni kokonaan. Joten tää on vähän tällästä ittensä huijaamista tietyssä mielessä. Playing the mental games to get what I want. =D
Nyt mennään baby steps, koska nää viimeset neljä viikkoa on olleet niiiiin vuoristorataa syömisen osalta et tärkeintä on saada takasin rutiinit niin kehokin rauhottuu! Osa musta kokee tän pienenä häviönä ja jopa häpeänä et en pyri 100% kasvipohjaseen ruokavalioon, mut mun täytyy luottaa siihen, et kun näennäisesti sallin itelleni ei-vegaaneja ruokia niin mun ei tee yhtään niin paljoa mieli niitä kuin jos kiellän ne ihan kokonaan.
Ja myöskin mun täytyy muistaa se, et mä oon tänä vuonna valanu sitä pohjaa, jolle voin rakentaa koko loppuelämän. Ja tän huomaa etenki siitä, et liikunnat on pysyneet noin 10 tunnissa per viikko siitä huolimatta et syömiset on saattaneet olla aivan totaalisesti päin seiniä!
Joten jotain mun korvien välissä on kyllä tapahtunu tänä vuonna, koska aiemmin olisin jättänyt liikkumatta ku "ei se liikkuminen mitään hyödytä, ku oon tänään syöny/syömässä roskaa". Mut nyt sit sama vahva pohja ruokailuihin niin et saan sellaset peruspilarit kasaan, et mitkään erot tai koulustressi ei tuu kaatamaan niitä! Oon nimittäin tietenkin myös öisin pyöriny sängyssä hiestä märkänä ku oon ahdistunut ja ollut tosi surullinen siitä, miten oon antanu itteni lipsua syömään roskaa ja jopa pari kertaa juomaan. Eli tää vaikuttaa myös mun unen laatuun ja määrään, jollon tietenkin sit stressiä tulee vieläkin enemmän ja saan aikaseks ihan kunnon syklin.
Tässä nyt pikasesti tän hetken kuulumiset! Voisin vielä erikseen kirjoitella siitä, millaisia tajuamisia ruokailujen ja toki myös liikunnan suhteen oon saanut viimeisen neljän viikon aikana. Tähän liittyy nimittäin edelleen aika paljon sellaisia identiteettiasioita, joista oon kirjoittanut aiemminkin, kuten tekstissä Eroon epäonnistujan identiteetistä. Nämä identiteettijutut tulevatkin ehdottomasti olemaan tämän loppuvuoden isoin juttu, koska en usko, että saan hommaa kasaan ilman, että samalla tapahtuu myös muutos mun identiteetissä.
Kyllä, voisin varmaan saada sellaisen tatsin päälle, et dieettaan ja liikun sokeesti joku tietty päämäärä tavoitteena, mutta sit kun tuo tavoite on saavutettu niin jos mun identiteetti ei oo muuttunut, tuun tippumaan vanhoihin tapoihin tosi nopeesti ja kaikki työ menee hukkaan.
Mutta nyt lopetan ennen kuin alan pölistä tosta liikaa. =D Nyt, kun kirjoitti kaiken tämän auki niin tuntuu jotenkin helpommalta. Sentään oon viime viikon lopulla alkanut myös pitkästä aikaa kirjoittaa ihan mun omaan paperipäiväkirjaan ja sen muutoksen huomaa heti. Täytyy siis lopeta pelkäämästä sitä, mitä pomppaa pintaan, jos pysähdyn kirjoittamaan, koska paljon vaikeammaksi kaikki muuttuu, jos en pysähdy nyt! Jossain vaiheessa se seinä tulee vastaan joka tapauksessa. =')
Tsemppiä kaikille tähän viikkoon! 💙 Muista, et mitä ikinä käytkin tällä hetkellä läpi, niin voi olla et ihan muutamankin kuukauden päästä katsot tätä aikaa taaksepäin ja ihmettelet sitä miks asiat tuntu niin vaikeilta. Et miks susta tuntui siltä, että et muka pärjäis ja selviäis! Muistele kaikkia niitä hetkiä, joista aattelit ettet selvii, mut Kaija Koota lainatakseni "ja silti siinä sä kaikkien mukana huudat kovempaa". (Nyt tuli kauhee ikävä Kaijan keikoille, aaargggh!!! ="D)
